Vincit ❤️ GubbeVincit ryhtyi viime jouluna kummiksi yksinäiselle ja vähävaraiselle vanhukselle. Vanhus on kohta vuoden ajan saanut viikoittaista apua ja seuraa ja samalla nuori on työllistynyt merkityksellisen osa-aikatyön pariin. Oletteko yrityksenä ja työntekijöinä olleet tyytyväisiä kummitoimintaan?Olemme olleet tyytyväisiä. Meitä piristää kovasti kuulla kummivanhuksemme kuulumisia ja tieto siitä, että pystymme omalta osaltamme piristämään yksinäistä vanhusta. –Mikko Bäckström, Markkinointijohtaja. Minkä takia ryhdyitte kummiksi?Miettiessämme Vincitin uudenvuodenlupauksen teemaa palautuivat mieleemme joulua edeltäneet rekrytointitiimin lounaskeskustelut kaukaisilta tuntuvista eläkevuosista, joista myönsimme jollain tasolla jo haaveilevamme. Niistä leppoisista päivistä ja mukavista palkintovuosista työuran jälkeen siis. Tämä eläkevuosia ihannoiva keskustelumme kääntyi kuitenkin nopeasti omien kaukana yksin asuvien läheistemme pohtimiseen. Heidän, joiden eläkevuodet eivät valitettavasti kokemuksemme mukaan vastanneet omia ideaalikuviamme eläkeajoista. Rekrytiimin aloittamaan lounaskeskusteluun samaistui myös moni muu vincitläinen. Aloimme yhdessä pohtimaan keinoja vaikuttaa siihen, ettei kukaan ikäihminen jäisi yksin. Yhteistyökumppaniksemme valikoitui Gubbe. Suosittelisitteko muita yrityksiä ryhtymään kummiksi?Jos näin pienellä teolla voi aikaansaada yksinäiselle vanhukselle hyvää mieltä ja piristystä arkeen, niin ehdottomasti! Keitä yrityksiä haastaisit mukaan Gubben kummitoimintaan?Haastamme Goforen, Solitan, Reaktorin, Futuricen, Siilin sekä ManpowerGroupin! Kummitoiminta käytännössä
Kiinnostaako kuulla lisää kummitoiminnasta?Gubbe HR TraineeNyt on taas mahdollisuus päästä osaksi huikeaa kasvutarinaa! Olemme Suomen positiivisin vanhuspalveluyritys ja tunnettuja loistavasta asiakaspalvelusta. Me teemme ikäihmisten ja heidän perheiden elämästä onnellisempaa, aktiivisempaa ja huolettomampaa. Nyt etsimme HR tiimiimme sinua! Gubben HR Traineena avustat erilaisissa työsuhteen elinkaareen liittyvissä tehtävissä, kuten Gubbe-haastatteluissa, toimeksiantosopimusten tekemisessä, sekä perehdytyksissä. Kiinnostuksesi mukaan voit myös osallistua ja avustaa esimerkiksi rekrytoinneissa tai erilaisissa HR projekteissa. Toivomme sinultaOpiskelet henkilöstöhallintoon tai -johtamiseen liittyvää tutkintoa ja sinulla on intoa päästä työskentelemään ja kehittymään HR tehtävien parissa. Käytät näppärästi Google Office -työkaluja, sinulla on tarkka ja huolellinen työskentelytapa sekä palveluhenkinen asenne. Kommunikoit myös sujuvasti englanniksi niin suullisesti kuin kirjallisestikin. Plussaa hyvästä huumorintajusta. Miksi kannattaa hakea Gubbelle?Vastassa on motivoitunut, positiivinen ja huippuhauska porukka. Pääset kartuttamaan työkokemusta rekrytoinnin maailmasta ja tutustumaan työskentelyyn Suomen söpöimmässä ja merkityksellisimmässä startupissa. Sinulla on mahdollisuus kehittää ammatillista osaamistasi ja vaikuttamaan mihin suuntaan Gubbe kehittyy. Harjoittelun jälkeen on mahdollista työllistyä Gubbelle täyspäiväiseen työsuhteeseen. Toimistomme sijaitsee Espoon Otaniemessä. Poikkeusaikana suosimme etätöitä. Hae nytHakuaika päättyy sunnuntaina 6.9.
Lähetä hakemuksesi CV:n kera osoitteeseen rekry@gubbe.io Pärjääkö Gubbe muistisairaan kanssa?Meistä muistisairaiden omaisista muovautuu usein pieniä muistisairausasiantuntijoita. Sen lisäksi, että me tunnemme muistisairaat vanhempamme tai puolisomme läpikotaisin, me myös tiedämme, millaisia arjen haasteita heidän kanssaan välillä nousee. Minun 76-vuotiaalla äidilläni diagnosoitiin Alzheimerin tauti vuonna 2015 ja osaan hänen uuden arkensa melkein yhtä hyvin kuin omani. Kun ensimmäisen kerran mietin, voisiko äiti iloita ja hyötyä ystävätoiminnasta, Gubben vierailusta, ensimmäinen reaktioni oli: pärjäisikö tämä muistisairaan ihmisen kanssa? Kestäisikö Gubbe ärähtelyä, valitusta, samojen asioiden toistamista, minun mahdollista arvostelua, kaikkea, jonka sanomiseen ei enää ollut esteitä. Kestäisikö Gubbe, jos äiti unohtaisi tapaamisen tai ei tunnistaisi jo monta kertaa paikalla käynyttä nuorta ystäväänsä? Mutta ajatus siitä, että äidillä kävisi vieraana joku muukin kuin minä, oli niin houkutteleva, että päätin siirtää huoleni sivuun. Mitä pahaa voisi tapahtua? Äidin siskot eivät häntä juuri ole käyneet katsomassa eivätkä vanhat ystävät tunnu pitävän yhteyttä (monet pelkäävät muistisairaiden tapaamista), joten ajattelin, että ehkäpä uusi ystävä voisi häntä ilahduttaa. Menin ensimmäiseen tapaamiseen mukaan. Seurasin, kuinka äiti alkoi ensin puhua englantia Olivia-Gubbelle, joka esitteli itsensä. ”Voit puhua suomea”, huikkasin vierestä, ja äiti yllättyi iloisesti. Menimme äitini kotiin ja suunnitelmani mukaisesti en ryhtynyt päsmäröimään tilannetta vaan enemmänkin istuin vieressä ja hymyilin. Ensimmäistä kertaa minä saisin olla sivuosassa. Eikä minua siinä tarvittukaan. Jo kymmenessä minuutissa huomasin, miten mukava äidistä oli kertoa tarinoita jollekin, joka kuuli ne ensimmäistä kertaa ja vastasi niihin jollakin toisella tavalla kuin minä. Kehon kieli kertoo meistä paljon, ja muistisairas ihminen aistii kyllä, kenellä on ystävälliset silmät ja kuka antaa hänelle aikaansa ja huomiotaan. Äidin Gubbe oli kiinnostunut hänen asioistaan ja osasi heti kommunikoida äidin kanssa niin, että hänen ei tarvinnut ponnistella eikä pelätä menettävänsä kasvojaan. Muistisairaan omainen huomaa sellaisen heti, koska se on harvinaista. Totesin pian, että nyt minun on aika lähteä ja jätin äidin uuden gubbe-ystävänsä seuraan. Kävelin kotiin ja mietin, kuinka vähän äidin elämässä tapahtuu asioita, joista minä en tiedä. Näistä tapaamisista tulisi sellaisia. Ilahduin, kun seuraavana päivänä sain Gubben toimistolta kuulumiset, eli tiivistelmän, mitä tapaamisessa oli tapahtunut. Iloista rupattelua, toisiinsa tutustumista, yhteisten harrastusten löytämistä (itsehän en voi kehua olevani loistava ompelija...). Sitä paitsi minun ei tarvitsisi koskaan muistuttaa äitiä tapaamisista, vaan sen teki Olivia-Gubbe. Gubbe-palvelusta tulevat kuulumiset tapaamisista lämmittivät sen jälkeen joka tiistai. Oli juotu pullakahveja, keskusteltu saksan kielellä, jopa käyty Talvipuutarhassa. En osannut enää sanoa, kumpaa Gubbe-palvelu ilahdutti enemmän, minua vai äitiä, sillä minusta oli ihmeellistä, että joku muukin näki vaivaa äidin hyvinvoinnin ja elämänvoiman eteen. Tajusin, että pelkoni muistisairaan kanssa pärjäämisestä oli ollut turha: kyse oli pienistä hetkistä, toisen aidosta kohtaamisesta ja tarinoinnista ”leirinuotion äärellä”.
Muutaman tapaamisen jälkeen äiti lausui ensimmäisen kerran uuden ystävänsä nimen. Se oli minusta ihmeellistä: hän kykeni muistamaan! Mietin kuitenkin samalla, että erityistä kiitosta Gubbe tuskin saisi muilta kuin minulta, sillä käynnit, kuten kaikki muutkin lähitapahtumat, sulivat äidiltä unohduksiin pian tapahduttuaan. Tästä syystä muistisairaan kanssa pitää ymmärtää, että tärkeintä on käsillä oleva hetki. Tuntui, että viikot kuluivat nopeasti. Useana maanantaina havahduin, että ”tänään äiti saa taas seuraa”. Se tarkoitti, että yhtenä iltana viikossa minä voisin tehdä mitä tahansa tietäen, että äidin seurassa oli joku, joka välitti sillä hetkellä ainoastaan hänestä. Kirjoittaja on Helsinkiläinen 49-vuotias ruuhkavuosiaan elävä Hanna, jolle oma äiti on kaikki kaikessa. Rajoituksia puretaan, mutta kaikki ikäihmiset eivät pääse vieläkään nauttimaan kesästäKoronaviruksen myötä säädettyjä rajoituksia ja suosituksia on purettu, ja monet ovatkin päässeet pitkästä aikaa ravintoloihin, tapaamaan perhettään tai lomamatkalle kotimaahan. Miten ihanalta tämä tuntuukaan? Luemme iloisia uutisia kesä-Suomesta ja koululaisten lomatekemisistä samalla, kun moni ikäihminen on edelleen suljettuna kotiinsa tai hoitokotiin vailla pääsyä edes ulkoilemaan tai nauttimaan läheistensä seurasta. Median kirjoituksissa lomatekemisestä ikäihmisten näkökulma loistaakin poissaolollaan. Miksi ei kysytä, mitä ikääntyneet aikovat tehdä kesällä? Kuka veisi ikäihmisen ulos nauttimaan kesästä, vaikka jäätelölle tai terassille? Samalla kun luemme uutisia rajoitusten purkamisesta, monessa palvelutalossa ikäihmiset eivät pääse vieläkään edes ulkona tapaamaan läheisiään, tai tapaamisajat on rajoitettu 15 minuuttiin, vaikka THL suositteleekin myös yli 70-vuotiaille ulkoilua turvavälein. Miksi rajoitusten purku ei koske kaikkia hoivakoteja? Ikääntyneiden aktiivisuus pitää voida varmistaa myös poikkeusaikana.
Vastuu on niin hoitokodeilla, omaisilla kuin mediallakin. Jotta ikääntyneetkin voisivat nauttia kesästä, loppujenkin palvelutalojen tulisi nyt sallia vierailut ulkoilmassa. Läheisten tulisi muistaa huomioida ja tavata, tai varmistaa jollain keinolla, että vanhus ei jää kesälläkään yksin, vaille säännöllistä ja mielekästä aktiviteettia. Median tulisi nostaa kirjoituksissaan esiin se, kuinka tärkeää ikäihmisen hyvinvoinnin kannalta on aktiivinen elämä ja säännöllinen ihmiskontakti – ympäri vuoden. Kim Väisänen ja muut tunnetut enkelit lähtivät sijoittajaksi Gubbeen – Korona pakotti käynnistämään uuden liiketoimintamallin poikkeustilasta selviämiseksiGubbe keräsi tunnetuilta yksityissijoittajilta 300 000 euron pääomasijoituksen keskellä koronakriisiä. Sijoittajiksi tulivat muun muassa sarjayrittäjä Kim Väisänen, pelimiljonääri Timo Soininen ja terveyspalveluyhtiö Heltin perustaja Timo Lappi. Gubben koko liiketoiminta meni alta koronaviruksen tuomien rajoitusten myötä. Idea on ollut yhdistää sen verkostossa työskentelevät nuoret alueensa ikäihmisiin. Kyse on ostopalvelusta, jolla iäkkäille sukulaisilleen on voinut ostaa apua tai esimerkiksi ulkoiluseuraa.
Koronaviruksen vuoksi vanhusten apurit - eli ”Gubbet” – eivät voineet enää tavata vanhuksia. Pakon edessä ydinliiketoiminta, eli viikkokäynnit, laitettiin tauolle. Koronaepidemian aiheuttaman poikkeustilan ajaksi Gubbe lanseerasi kauppakassipalvelun, joka kerää ja toimittaa ruokakasseja ympäri Suomen ihmisten kotioville. Kauppakassipalvelu on lähes nelinkertaistanut Gubben liikevaihdon helmikuuhun verraten ja poikinut hyviä yhteistöitä muun muassa Keskon ja DNA:n kanssa. DNA on alkanut tukea työntekijöitään henkilöstöedulla, joka auttaa ikääntyvistä perheenjäsenistä huolehtimisessa. Monen työssä käyvän mieltä painaa huoli ikääntyvästä perheenjäsenestä, varsinkin jos tämä asuu toisella paikkakunnalla. Kauppakassipalvelu ei ole Gubben ydinliiketoimintaa, mutta uskomme, että mikäli teknologian rakentaminen sen ympärille onnistuu, voisi siitä tulla fiksu ja täydentävä osa myös tulevaisuuden liiketoimintaamme. Parhaillaan kehitteillä on sovellus tilausten automatisointiin. Gubbe aloitti siemenrahoituksesta neuvottelemisen yksityissijoittajien kanssa joulukuussa 2019. Rahoituskierros oli vähällä kaatua koronan aiheuttaman epävarmuuden vuoksi. Uusi kauppakassipalvelu sai sijoittajat vakuuttuneiksi. Gubben sijoittajina ja tärkeänä tukena ovat muun muassa tunnettu sarjayrittäjä ja sijoittaja Kim Väisänen, Small Giant Games -peliyhtiössa vaurastunut peliyrittäjä Timo Soininen sekä hänen poikansa Topias Soininen, Tori.fi:n perustaja Jussi Lystimäki, Fondian ja Heltin perustajana tunnettu Timo Lappi sekä Konstsamfundetin toimitusjohtaja Stefan Björkman. Mukana ovat myös Palmèn & Charpentier Investing Oy, jonka osakkaat Peter Charpentier ja Riitta Palmèn hallinnoivat myös mediarahasto M4E Finland Fund I Ky:tä sekä entinen Turun sairaanhoitopiirin johtaja ja Pohjola terveyden toimitusjohtaja Samuli Saarni sekä Inventive Venturesin Lasse Larvanko ja Satu Mollgren. Topias Soininen on myynyt Playven-startupinsa ja vastaa perheyrityksen sijoitustoiminnasta, jonka portfoliossa on lähes 30 kansainvälistä kasvuyritystä. Lystimäki puolestaan jäi Tori.fi:n myytyään omistajakonserni Schibstedin pääkonttorille vastaamaan Euroopan liiketoiminnoista. Nykyisin hän vetää Barcelonassa pääomasijoitustiimiä, joka sijoittaa globaalisti markkinapaikkoihin. “Gubbessa on huikea mahdollisuus yhdistää merkityksellisyys, vaikuttavuus ja fiksu liiketoiminta toimimaan yhteen kentässä, joka koskettaa koko Euroopan väestöpohjaa. Vastaavia yrityksiä on vain kourallinen, ja vain muutamilla sijoittajia mukana”, Lystimäki kommentoi. Lounamaan mukaan yhtiö on poikkeustilassakin kuitenkin jatkanut viikoittaista ulkoilua osan asiakkaista kanssa omaisten toiveesta. Silloin Gubbeilla on hänen mukaansa suojavarusteet ja ulkoiluttamisessa noudatetaan huolellista hygieniaa. Siirrymme pian tähän malliin muidenkin asiakkaiden kanssa. Poikkeusmallin konseptoinnin kanssa meitä auttaa sijoittajamme Samuli Saarni. Gubbella on viisi työntekijää. Sen palveluun on hakenut 3 000 Gubbeksi haluavaa, joista vasta 150 tekee jo aktiivisesti keikkoja. Rahoituksen avulla aiomme kasvaa Suomessa ja palkata uusia työntekijöitä. Samalla kehitämme omaa teknologiaa ja selvitämme uusille markkinoille laajenemista. |
|